Asunto ja kiinteistö
Kysymys kiinteistön elinikäisestä käyttöoikeudesta
Hei, kysymykseni koskee kiinteistön elinikäistä käyttöoikeutta. Perin siskoni kanssa isoäidiltämme jääneen kiinteistön jonka äitini ja hänen siskonsa olisi alun perin perinyt. Äitini sisko ei kiinteistöä halunnut vaan sai korvauksena rahaa, äitini taas luopui omasta perintöosuudestaan elinikäistä käyttöoikeutta vastaan. Välimme ovat kuitenkin oleellisesti heikentyneet perunkirjoituksen jälkeen. Voimmeko siskoni kanssa hakea käyttöoikeuden purkamista ja/tai myydä kiinteistön ilman äitimme suostumusta? Onko asiaan mitään vaikutusta sillä että molemmat testamentin saajat ovat olleet alaikäisiä perunkirjoituksen hetkellä? Onko olemassa mitään syytä jolla käyttöoikeuden voisi purkaa?
Kiinteistöön perustettu elinikäinen hallintaoikeus on voimassa, kunnes se raukeaa oikeuden haltijan kuollessa. OIkeuden haltija voi toki eläessään joko aktiivisella tahdonilmaisulla tai myös konkludenttisesti (passiivisena) luopua hallintaoikeudesta omistajien hyväksi. Pelkkää kiinteistöltä pois muuttamista ei kuitenkaan yleensä pidetä osoituksena siitä, että oikeuden haltija olisi tarkoittanut lopullisesti luopua hallintaoikeudestaan. Hallintaoikeuden lakkaaminen ja erityisesti sitä koskevan rasitusmerkinnän poistaminen kiinteistörekisteristä edellyttää siten pääsääntöisesti hallintaoikeuden haltijan suostumusta tai myötävaikutusta. Hallintaoikeus ei toki estä sitä, että omistajat myyvät kiinteistön - hallintaoikeusrasitteineen. On toki niin, että hallintaoikeusrasitteelliselle kiinteistölle on vaikeampi löytää ostajaa tai ainakin kauppahinta jää merkittävästi pienemmäksi kuin ilman tällaista rasitetta. Mahdollista on toki sekin, että kiinteistö myydään rasitteista vapaana (oikeuden haltijan suostumuksella) ja tämän jälkeen hallintaoikeus kohdistuu kiinteistön kauppahintaan, jonka tuotto kuuluu eliniäksi oikeuden haltijalle ja pääoma kiinteistön myyneille omistajille. Mitä tulee aikanaan toimitettuun perinnönjakoon isoäitinne jälkeen, mikäli olette olleet sisaresi kanssa vajaavaltaisia (alaikäisiä), on teille tullut hakea edunvalvojan sijainen, joka on voinut hyväksyä jaon teitä sitovaksi (koska äitinne tai isänne ovat olleet esteellisiä perinnönjaossa, jossa äitinne on saanut käyttöoikeuden kiinteistöön). Lisäksi, jos perinnönjako on toimitettu sopimusjakona - siis ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa - on perinnönjaolle tullut saada etukäteen holhousviranomaisen (tuolloin oletettavasti maistraatti, nykyään Digi- ja väestötietovirasto) hyväksyntä. Mikäli perinnönjakoa rasittaisi tällainen puute (ei edunvalvojan sijaista, ei holhousviranomaisen lupaa), on tietysti mahdollista ajatella, ettei jakoa ole toimitettu laillisesti, jako ei ole teitä sitova, vaan sitä rasittaa mitättömyys. Tässä tapauksessa tulisi toimittaa uusi jako laillisessa järjestyksessä.