Perhe- ja perintöasiat
Kysymys perinnönjaosta
Moniosainen kysymykseni kuuluu: Mitä leski perii lain mukaan vainajalta, jos testamenttia ei erikseen ole? Mikä on niin sanottu osituksessa saatava "tasinko" joka netin mukaan on jokaisella leskellä oikeus saada? (leskellä huomattavasti pienemmät varat vainajan kuolin hetkellä) ja voiko vainajan maksamia lesken velkoja vuosien takaa vaatia perillinen (kysymyksen hetkellä velkoja ei enää ole), että leski olisi jo saanut perintönsä, jos ei mitään takaisinmaksusuunnitelmaa ole tehty, eikä perunkirjoituksessa ole mitään mainintaa veloista vuosien takaa. jotka vainaja maksoi avioliiton aikana, ihan omasta vapaasta tahdosta. Eli lyhyestikin voin kysymyksen vielä toistaa, mitä leski saa LAIN mukaan ja onko yhdellä perillisellä lainmukaista syytä yrittää evätä leskeltä perintöä?
Kysymyksenasettelun perusteella oletan, että perinnönjättäjältä jäi jälkeen perillisasemassa olevia lapsia tai lapsenlapsia, koska rintaperillisettä kuolleen puolisonsa leski perii ensi vaiheessa koko pesän ja ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten (vanhempien, sisarusten) perintöoikeus aktivoituu vasta lesken kuoleman jälkeen. Mikäli rintaperillisiä siis on, leski ei ole lainkaan perillisasemassa eli leski ei peri mitään. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa lesken avio-oikeuteen ja oikeuteen vaatia ositusta ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Mikäli puolisoiden välillä ei ollut avioehtosopimusta, jolla avio-oikeus olisi suljettu pois tai sitä olisi rajattu, toimitetaan ositus pääsäännön mukaan siten, että ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän varat ja lesken varat lasketaan yhteen ja näistä vähennetään kummankin velat ja yhteiset velat kuolinhetkellä. Näin saadaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö, mistä lesken avio-oikeus on siis puolet. Mikäli lesken omaisuuden säästö on ensiksi kuolleen puolison omaisuuden säästöä pienempi, on leskellä oikeus saada tasinkona arvomääräisesti ensiksi kuolleen omaisuutta tasinkona niin paljon, että hän saa avio-osansa eli puolet yhteenlasketusta säästöstä. Ositus aviovarallisuuden purkamiseksi tulee tehdä ensiksi kuolleen pesässä ennen toimitettavaa perinnönjakoa (usein nämä toki toteutetaan samalla kertaa ositus- ja perinnönjakokirjalla). Osituksessa tai perinnönjaossa ei pääsääntöisesti oteta huomioon perinnönjättäjän elinaikana tehtyjä oikeustoimia. Se että perinnönjättäjä on avioliiton aikana maksanut omista varoistaa lesken velkoja, katsotaan pääsääntöisesti puolisoiden väliseksi elatusvelvollisuuden täyttämiseksi eikä tällaisia maksettuja velkoja oteta osituksessa huomioon. Toki avioliittolaissa on osituksen sovitteluun liittyviä ja erilaisia vastikkeisiin liittyviä normeja, joiden perusteella osituksessa voidaan poiketa pääsäännön mukaisesta "puolittamisperiaatteesta."