Vuokraus
Kysymys kiinteistön vuokraamisesta
Hei, minulla on todella kinkkinen tilanne. Olemme vuosia sitten ostaneet omakotitalokiinteistön lapselleni ja hänen miehelleen (molemmilla merkintä luottotiedoissa), niin, että vuokratuloilla mitä he maksavat, lyhennämme pankkilainaa. Taloon osakkaaksi kuuluu minä ja mieheni, sekä tyttäreni miehen äiti. Nyt tyttäreni ja hänen miehensä erosivat ja heillä on yhteinen lapsi (6v). Tyttäreni jäi aluksi asumaan ostamaamme kiinteistöön. Nyt hän joutuu taloudellisista syistä muuttamaan siitä pois. Ja hänellä on jo uusi asunto. Mutta ex-mies ei anna hänen muuttaa pois koska heidän lapsen kirjat on äidin osoitteessa ja tyttäreni ei niistä tahdo luopua. Lastenvalvojalla asiasta ei olla tehty sopimusta, niin ex-miehellä on kuulema oikeus kieltää tämä tyttäreni muutto jollei siirrä lapsen kirjoja hänelle. Tyttäreni ehti irtisanoa vuokrasopimuksen siitä meidän kolmen pekkaan ostetusta kiinteistöstä, mutta nyt ilmeisesti hänen on jäätävä siihen asumaan niin kauaksi aikaa, että lakiteitse saa pitää tyttärensä kirjat (tämäkin on taloudellinen ja periaatteellinen kysynys, kun lapsen isä ei ole ollut aikaisemmin kiinnostunut lapsen asioista tai terapiakäynneistä joita lapsi tarvitsee diagnoosinsa vuoksi). Voimmeko me 2/3 osuutta omistavana uusia tyttäreni vuokrasopimus hänelle kiinteistöön minkä omistamme 2/3 verran? Kolmas osapuoli ei ole ollut kiinnostunut kiinteistöä vuokraamaan kenellekkään. Tuli mieleen, että voimmeko vuokrata vain tuon omistussuhteen verran asuntoa ja etsiköön tämä tyttäreni ex-miehen äiti omalle osalleen oman vuokralaisen (jota tuskin tulee saamaan)? Tyttäreni on toisin sanoen asunnoton toukokuun alusta asti kun ex-mies ei anna lupaa muuttoon mihinkään paikkakunnalle jos tyttäreni ei luovu lapsen kirjoista. Tyttären uusi asunto olisi ollut lapsen nykyisen koulun käynti alueella. 
Lähtökohtaisesti yhteishuoltajien tulee yhdessä päättää lapsen asuinpaikasta. Tämä laissa oleva periaate ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toinen vanhempi (etävanhempi) saisi tosiasiassa estää lapsen muuttamisen toisen huoltajan (lähivanhemman) kanssa ainakaan silloin, kun muutettava etäisyys on niin vähäinen, ettei muutto vaikuta lapsen kouluun tai lapsen ja toisen vanhemman tapaamisoikeuden toteuttamiseen. Mikäli lapsen kanssa muuttava huoltaja tekee yksin DVV:lle muuttilmoituksen, jossa ei ole toisen huoltajan suostumusta, viranomainen lähettää kirjeen toiselle huoltajalle ja pyytää suostumusta. Tämän suostumuksen antamatta jättäminen voi johtaa siihen, että lapsen virallinen osoite jää entiseen asuntoon. Viranomaiset eivät kuitenkaan ilman tuomioistuimen päätöstä voi ryhtyä toimiin lapsen palauttamiseksi viralliseen asuinosoitteeseensa, jos lapsi asuu tosiasiallisesti huoltajansa kanssa - eikä tällaista palauttamispäätöstä määrättäisi tuomioistuimessakaan, jos tuo entinen osoite ei ole sellainen, jossa toinen huoltaja asuu. Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus toiseen vanhempaan tulisi kuitenkin pyrkiä vahvistamaan lastenvalvojan luona tehtävällä sopimuksella, tuomioistuinsovittelussa tai oikeuden päätöksellä, mikäli huoltajat eivät pysty keskenään sopimaan näistä asioista. Yhteisesti omistetun kiinteistön käytön osalta kaikkien yhteisomistajien tulisi suostua toimenpiteeseen, joka koskee omaisuutta kokonaisuudessaan - siis esimerkiksi asuinhuoneiston vuokraamiseen kolmannelle. Ainakaan suoraa tukea lainsäädännöstä ei löydy sellaiselle ratkaisulle, että murto-osan omistaja voisi vapaasti luovuttaa hallintaoikeuden vain tällaiseen murto-osaan. Ongelmana tällaisessa olisi sen määrittely, miten hallintaoikeuden kohteena olevat tilat tulisi jakaa osaomistajien kesken.