Perhe- ja perintöasiat
Kysymyksiä koskien pesänselvittäjää
Hei, kysyisin pari kysymystä koskien kuolinpesän selvittäjää. Missä ajassa sairaalalaskut vanhenevat kun ei ole tullut muistutuksia? Kun pesänselvittäjä jättää julkisen haastehakemuksen (3kk) käräjäoikeudelle niin onko se tehtävä ennen laskujen vanhenemista vai vasta sen jälkeen? Kun selvittäjä sitten toteaa että laskut ovat vanhentuneita mutta silti kirjoittaa "perijä vastaa kuolinpesän veloista" perintö- ja osituskirjeeseen niin mitä se tarkalleen tarkoittaa? Kun ei ole avoimia laskuja! En suostunut allekirjoittamaan kyseistä paperia kun en luota tähän juristiin. Voiko muuten kuka tahansa käydä katsomassa toisten ulosottoasioita? Tarvitaanko henkilötunnusta? Kiitos!
Velan vanhentumisesta annetun lain mukaan velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua vanhentumisajan alkamisesta, ellei vanhentumista ole katkaistu. Pääsääntöisesti sopimukseen tai vastaavaan perustuvissa laskusaatavissa vanhentumisaika alkaa kulua laskun eräpäivästä. Julkisella haasteella ei ole elvyttävää vaikutusta sellaisiin velkoihin, jotka ovat vanhentuneet ennen haastetta. Tosin, velan vanhentuminen on väitteenvaraista eli velallisen tulee aktiivisesti reagoida (esittää väite) siitä, että jokin velkasuhde on vanhentunut, esimerkiksi julkisen haasteen käsittelyn yhteydessä. Perintökaaren pääsäännön mukaan kuolinpesän osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista. Poikkeuksellisesti osakas voi kuitenkin olla velkavastuussa, mikäli perunkirjoituksen toimittaminen laiminlyödään tai mikäli perunkirjoituksessa vaarannetaan velkojan oikeutta antamalla vääräksi tiedettyjä ilmoituksia tai jättämällä jotakin ilmoittamatta perukirjaan. Lisäksi osakkaat voivat olla velvollisia palauttamaan pesästä ottamioaan varoja, mikäli perinnönjakoon on ryhdytty ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu. Osakkaat voivat myös olla henkilökohtaisessa vastuussa sellaisesta velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun. Ulosottokaaren 1 luvun 30 § perusteella ne ulosottorekisteriin tallennetutu tiedot, joista voidaan antaa 31 § tarkoitettu todistus (hakijan ja vastaajan nimet ja yksilöintitiedot, ulosottoasia ja sen vireilläoloaika, hakijan saatavan määrä ja tilitetty määrä, estetodistuksen laatu ja päivämäärä) ovat julkisia. Tiedot voidaan antaa kahdelta vuodelta. Muut tiedot ovat salassa pidettäviä. Laissa on lisäksi erikseen säädetty luottotietotoiminnan harjoittajalle, muille viranomaisille sekä asianosaisille annettavista tiedoista. Tietoja voidaan pyytää "nimeämästään henkilöstä" eli ulosottoasian vastaaja täytyy pystyä tietopyynnössä yksilöimään. Yleensä nimi ja syntymäaika (sekä mahdollisesti osoite tai kotikunta) riittävät, eikä henkilötunnuksen ilmoittamista edellytetä.