Pesäselvitys ja perinnönjako riitaisessa kuolinpesässä

Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopimukseen siitä, miten perinnönjako ja siihen mahdollisesti liittyvä ositus tehdään, kuolinpesään on haettava tuomioistuimelta pesänselvittäjää ja pesänjakajaa.

Osakkaat voivat hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa yhdessä, mutta jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus yksinkin hakea pesänselvittäjän määräystä. Hakijana oleva osakas tai osakkaat esittävät pesänselvittäjäksi tiettyä lakimiestä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan pesänselvittäjäksi esitetyn lakimiehen allekirjoittama suostumus.

Käräjäoikeus määrää hakemuksen käsittelyn jälkeen kuolinpesän pesänselvittäjän hallintoon. Pesän osakas ei voi pätevästi vastustaa hakemusta muuten kuin mahdollisesti esitetyn henkilön osalta (esimerkiksi esteellisyys). Määräyksen jälkeen pesänselvittäjä ottaa kuolinpesään kuuluvan omaisuuden tosiasiallisesti hallintoonsa. Pesänselvittäjän on saatettava pesä jakokuntoon siten että pesän varat selvitetään ja mahdolliset velat maksetaan. Perusteena pesänselvitykselle on perukirja.

Pesänselvittäjän ja pesänjakajan roolit ovat usein osittain päällekkäiset ja yleensä sama lakimies jatkaa pesänjakajana saatuaan pesänselvityksen loppuun. Pesänjaossa pesänjakaja järjestää perinnönjakokokouksia, joissa osakkaat esittävät ja perustelevat vaatimuksensa. Pesänjakaja voi pyytää myös kirjallisia lausumia osakkailta.

Pesänjakajan velvollisuutena on saada aikaan sovintoratkaisu osakkaiden välillä. Usein ratkaistavana on esimerkiksi ennakkoperintöön tai testamenttiin ja lakiosaan liittyviä vaatimuksia.

Jakokokouksessa voidaan sopia, että pesänjakaja antaa ehdotuksensa sovinnolliseksi jakoehdotukseksi. Tämä on monesti hyvä ratkaisu, koska jos kaikki osakkaat hyväksyvät jakoehdotuksen, vältytään mahdolliselta tuomioistuinprosessilta ja moitekanteilta. Mikäli kaikki pesän osakkaat hyväksyvät pesänjakajan ehdotuksen, pesään kuuluvat varat voidaan jakaa ja pesänselvitys päättää.

Mikäli pesänjakajankaan johdolla ei saavuteta sovintoratkaisua, pesänjakaja antaa asiassa toimitusjakoratkaisun. Pesänjakaja toimii asiassa tavallaan ”ensimmäisen asteen tuomioistuimena”. Pesänjakajan on tehtävä perinnönjako lain mukaisesti.

Perinnönjakoratkaisua voidaan moittia käräjäoikeudessa perinnönjaon moitekanteella. Hyvä pesänselvittäjä ja pesänjakaja ymmärtää roolinsa sovittelijana.

Perinnönjakotoimituksessa pesänjakajalla on enemmän liikkumatilaa kuin tuomioistuimella. Sovinnollinen ratkaisu on aina ensisijainen. Toisaalta, mikäli sopimus ei ole mahdollinen tai sen saavuttaminen osoittautuu mahdottomaksi, pesänjakajan on ratkaistava kaikki jaossa esitetyt vaatimukset ja perusteltava ratkaisunsa.
Päivi Hack
Palaa artikkeleihin